Mitä CLIL on?

CLIL on lyhenne sanoista Content and Language Integrated Learning ja se tarkoittaa asiasisällön ja kielen opettamista yhdessä. Ajatuksena tämä voi tuntua mahdottomalta, mutta tarkemmin ajateltuna asiasisältö ei ole koskaan kielestä irrallinen osio. Kun opetamme oppilaille esimerkiksi matematiikkaa, historiaa tai käsitöitä emme opeta ainoastaan tiettyä aihetta tai ainetta vaan myös siihen liittyvää kieltä. Matematiikassa oppilaat oppivat matematiikan kielen (esimerkiksi "yhteenlasku" tai "jakojäännös"), luonnontiedossa kielen ymmärtää ja selittää luonnonilmiöitä ("veden kiertokulku" tai "haihtuminen") ja käsitöissä käsityökielen ("saumanvara" tai "pintakäsittely"). Näin ajatellen kieltä ja sisältöä on siis vaikea erottaa toisistaan eikä oppisisältöjä voi opettaa täysin ilman kieltä.

Omassa koulussamme opetamme oppiaineita suomeksi, joten oppilaat oppivat jokaisessa aineessa lisää suomenkielestä. CLIL-opetuksessa tavoitteena on kuitenkin opettaa aineita ja teemoja vieraalla kielellä, jolloin kielialtistus ja kielenopetus eivät jää vain erillisille vieraankielen tunneille. CLIL-opetuksessa oppilaat oppivat vierasta kieltä luonnollisesti kun sitä käytetään kommunikoinnin välineenä eri oppiaineiden tunneilla.

CLIL-oppitunnin suunnittelu on hyvä aloittaa neljästä CLIL:n perusperiaatteesta eli neljästä C:stä. Ensimmäisenä "content" eli sisältö tai teema, joka on tarkoitus oppia. Tähän kuuluvat tieto, taidot ja ymmärrys, jotka oppilaiden olisi opittava. "Communication" eli kommunikaatio tarkoittaa, että oppilaat jakavat oppisisällöstä nousseita ideoitaan, ajatuksiaan, kysymyksiään ja havaintojaan toistensa kanssa vieraalla kielellä. CLIL- tunneilla kommunikaatiossa ei painoteta kielen oikeellisuutta tai kielioppia vaan tärkeintä on asiasisällöstä keskusteleminen. Uusi opetussuunnitelmamme peräänkuuluttaa vuorovaikutuksen merkitystä oppimisessa.

Kolmas C "culture", kulttuuri, on läsnä kaikilla elämänalueilla. Maailma on monikulttuurinen ja -kielinen kuin myös monet koulut ja koululuokat. Oppimisessa vieras kulttuuri on läsnä esimerkiksi vieraassa kielessä, lauluissa, leikeissä ja tavoissa. Monet Suomessa leikittävät leikit ja laulut ovat lähtöisin Iso-Britanniasta tai Yhdysvalloista, jolloin tuttuja leikkejä voidaankin leikkiä tai lauluja laulaa englanniksi. Vieraasta kulttuurista kiinnostuminen on myös yksi suuri motivaatiotekijä vieraan kielen oppimiselle.

Jotta CLIL olisi tehokasta, on sen haastettava oppijoiden korkeamman tason ajattelutaitoja. Kun näin käy, oppija rakentaa tietoa aktiivisesti itse ja todellista oppimista tapahtuu. Neljäs C eli "cognition" (kognitio) on lyhyesti juuri tätä. Kurssilla käytimme eniten aikaa kognitiotaitojen tärkeyden ymmärtämiseen. Tässä apuna meillä oli jo aiemmin mainittu Bloomin taksonomia, joka luokittelee oppimisen kannalta tärkeitä tiedollisia tavoitteita. Kurssin ohjaaja oli tehnyt tästä Bloomin kolmionmallisesta kaaviosta oman ympyrän muotoisen version, joka konkretisoi näiden tiedollisten taitojen saavuttamista. Kaaviossa jokaisessa tasolokerossa oli sanoja, joilla oppilasta voi pyytää käsittelemään opittavaa asiaa. Esimerkiksi alin ajattelutaso saavutetaan jo pelkästään asioiden nimeämisellä ja muistamisella kun taas ylimmällä tasolla oppijan on kyettävä kritisoimaan, vertailemaan tai perustelemaan opittuja asioita.

www.maot.fi (Pekka Peura)

Uusi OPS korostaa aktiivista roolia oppimisprosessissa ja ajattelutaitojen kehittämistä. Jotta näitä taitoja voidaan kehittää, on käytettävä korkeamman tason ajattelutaitoja. Näihin kuuluu mm. oman oppimisen suunnittelu, toteutus ja reflektointi.